Rasimäen kyläyhdistys ry Valtimon pitäjä

 Kylämme tsasounasta katkaisi seurakunta sähköt, emme lannistu vaan nyt kyselen, koska tsasouna sai sähköt? Tarina kertoo, että koulu sai rakentamisen yhteydessä sähköt eli 1952, mutta saiko tsasouna, tsasouna vihittiin käyttöön marraskuussa 1966, joku kertoi heille tulleen sähkön vasta 1972, mitenkähän on, josko joku muistaisi, voisimme ennallistaa tsasounan alkuperäiseen kuntoon Taalanto talkoolaisten kanssa keväällä, kunhan seurakunta vihdoinkin kuuntelisi meitä, muutakin korjattavaa on kuten savupiipulle ei ole tehty mitään, nyt on viimeiset hetket tänä vuonna ja sen pitää suorittaa ihan oikea ammattilainen samoin kuin tikkaat katolle ja palotasanne.Piipun pitää kuivua ennenkuin se otetaan käyttöön. Mutta, nyt siis muistikortti esiin sähkön osalta, muistatko onko tsasounassa ollut aina sähköt, jos ei miltä siellä näytti, miten valaistiin. Minulle voi lähettää sähköpostia asiasta: harri. stefanius@gmail.com Kuten tässä kansainväliset nuoret jotka olivat ympäri maailmaa rakentamassa

 Sain sähköpostissa taulun joka oli maalattu Rasimäeltä, mietiskelin aikani ja tosissaan ihmettelin etten ollut aiemmin nähnyt maalauksia kylästämme vaikka kaikki ylistävät sen maisemia, miksei kukaan taileilija ole tullut kyläämme maalatakseen sen kaiken paratiisimaisen luonnon jonka me kyläläiset kohtaamme joka päivä. Syksyn iloiset värit jää helposti huomaamatta arjen keskellä, mutta, ehkä ensi vuonna näemme taiteilijoita toistamassa syksyn värejä tauluihin, palataan asiaan keväällä, katsotaan nyt saamaani taulun kuvaa: TARJA TOIVIAINEN-MÄKELÄ on maalannut taulun, kuvassa virtaa Rumojoki, taustalla näkyy Toivosen pihaa ja taaenpana erakkola. Taiteilija on antanut kuvan julkaisuoikeuden korvauksetta. Mietin josko löytyisi lisää kylästämme maalattuja tauluja, kuvia tauluista voi lähettää minulle sähköpostissa:  harri.stefanius@gmail.com  Tauluille pitää olla taiteilijan antama julkaisuoikeus korvauksetta. Itse kuulun Kuvastoon joka valvoo taiteilijan oikeuksia ja ettei taidetta käytet

 Nyt on lyhytkestoinen talkoopäivä 25.9.2021 klo 9 tsasounalla, kaadetut puut pitää pilkkoa 35 cm pituisiksi pölkyiksi ja pinota, lisäksi oksat ja risut kasoihin kuivumaan, keväällä pölkyt pilkotaan koneella ja oksille on ehkä talven aikana keksitty mitä niille tehdään. Timo on siirtänyt pitkin pihoja olleet rungot  kasalle ja siihen viereen pölkyt pinotaan. Tule mukaan, grillaamme välillä syksyn viimeiset makkarat, ota mukaan moottorisaha, harava, lämmintä ylle ja suotuisa mieliala. TALKOOPÄIVÄ Raikas jatkuva sade virkisti villavaatteet ja uudisti lippikseni, siis , meitä oli kolme joita sade ei haitannut, suurimmat rungot saatiin sahattua ja lähes kaikki oksat pinottua, mutta vielä jäi töitä, siellä voi käydä ihan itekseen sahaamassa pölkkyjä kasalle, pituus on 35 cm.

  OMENAT ON PURISTELTU! Mehuauto erakkolan pihassa, se punainen, sivuovi on auki, osta mehua, katso listoista oletko puun omistaja jonka puusta tuli tuottoa yli 5kg, silloin saat 3l kanisterin 10 eurolla, jos kohdallasi on merkintä 1x3l saat kanisterin 10 eurolla, jos kohdallasi on viiva, hinta on 12 euroa, jos kohdallasi lukee oikealla talkoo, saat kanisterin loistavan makuista, raikasta omenamehua kiitoksena talkootyöstäsi. muille ei puiden omistaville hinta on 12 euroa, jätä raha kylmälaatikkoon, tasaraha, vaihtorahaa ei ole. et tarvitse minua, saat toimia itsenäisesti tällä automaatilla. Perjantaina olen nurmeksen kierrätysalueella, S-Markettia vastapäätä, klo 10, kutsu muitakin ostamaan, sillä mehua riittää niinkauan kuin riittää.

 Sienet huusivat vaaroilta, - tänne ja äkkiä! Pakko oli lähteä vaikka ei olisi oikein ehtinyt, toisella korvalla kuullut jättisaaliit hermostuttivat, ajelin sinne, tänne, rippipuku päällä jottei kukaan ymmärtäisi minun menevän sienimetsälle, mitä ihmettä? Tommonen merkki, entisenä kaupunkilaisena pohdin, koskeeko se sieniä, ihan tosi, mietin, piti ottaa selvää. Asia selkeni, kun yhteismetsä myytiin, osti Koppelon riistamiehet metsästysluvan, vain heidän jäsenillään on oikeus metsästää alueella, huh, helpotti, sienet turvassa. Ei muuten meinannut mahtua sienet tälle sivulle, ei mitään käppänöitä Vielä on suppilovahveroiden aika, kannattaa etsiä, mutta varoa, sillä taitaa olla koppelon metsästysaika joten pyrstöpuoli kannattaa pitää ylhäällä, ettei haulit yllätä.

  Timo teki oven ja lahjoitti tarvikkeet, oven uuteen aikaan, ovi on avoin, paikalla oli aiemmin kirjojen ja lehtien vaihtopiste, se on nyt lopetettu, käyttö oli vähäistä, jotain uutta tulee tilalle, kuten yhteistyömme kylämme hyväksi. Kuva on sumuinen, aamulla varhain oli vielä sumua kun kävin kuvaamassa sen, oven pinta on upea, se on tehty pirkka laudoista, tuskin kuitenkaan K-kaupan, Timo selitti, laudat on tapulin välilautoja, pitää kuitenkin maalata, maalaamme sen postilaatikon telineen punaiseksi, se sopii hyvin meidän värimaailmaan, varasto pitää myös taas kerran oikaista, vapaaehtoisia olisi hyvä löytyä, kylästä, tunnin homma. Talkoopäivää vietettiin aurinkoisen sään vallitessa yhdessä Rasimäen kyläyhdistyksen, Valtimon Suojärviseuran ja Nurmeksen ortodoksisen kappeliseurakunnan kanssa, väkeä oli runsaasti molemmissa kohteissa eli Tsasounalla ja Tulehmolla, mukana oli myös Omavaraopiston opiskelijoita. Annetaan ensin puheenvuoro Viljamille joka oli yksi Omavaraopiston opiskelij

 Keväällä ajoin Rasimäen tietä ohi Jelosen talon joka nykyään on Peltolan nimellä, huomio kiinnittyi tien toisella puolella olevaan peltoon joka oli kuorittu ja tehty maavallit kuorikerroksesta, mitä ihmettä tapahtuu, piti ottaa selvää. Kuorikerros oli kuutioina pellon laidoilla, ihmeellistä. Kyseltyäni sain vastauksia, Omavaraopisto oli ostanut talon ja heti aloittanut työt saadakseen pellon tuottavaksi, pelto oli kesannolla ollut vuosia, joten pintakerrosen kuoriminen poisti rikkakasveja, muutama viikko sitten sovin tapaamisen, uteliaisuuttani, missä mennään, sillä näin kukkia pellolla, hm. Opiskelijat tulivat esittelemään peltoa, jokaisella oli oma hoidettava palsta ja lisäksi yhteinen perunamaa, pellon laidalla oli vedenhaltija jota en heti hahmottanut, kun sen tajusin, totesin että olemme karjalassa uskomusten ja tarinoiden syntysijoilla, vedenhaltijan oli oppilas tehnyt savesta jotta se poistaisi vettä pellolta, vaikka pelto vietti jokeen päin makasi vesi pellolla, läheinen kaive