VANHANAIKAISTA

 Eilen 6.10.2022 oli odotettu ilta, meidät kyläläiset oli kutsuttu Omavaraopistolle yhteislauluiltaan, meitä ei usein kutsuta minnekkään, siksi ihmettelen kyläläisten poissaoloa, oli ainutlaatuista tutustua opiston ja opiskelijoiden elämään, he olivat odottaneet meitä.

Ennen kuin oli ehtinyt riisua takin pois oli jo tarjolla yrttiteetä jossa aineosina oli koivun ja tyrninlehtiä.

Olin sen verran oppinut Marialta, että oma muki on suotavaa olla mukana, ei mitään uutta, 1950 -luvulla oli kesäisin mukila toimintaa, kylän muksut koottiin yhteen leikkikentälle ja oma muki piti olla mukana, sillä tärkeintä oli kun sai mukillisen maitoa, vahvasti voilla päällystetyn leivän jossa paksu makkarasiivu päällä. 

Opisto tarjosi myös porkkanaa ja lantun siivuja johon mainiosti sopi härkäpaputahnaa, hyvää, kyläyhdistys vei tuliaisena Aki Lipposen hunajaa Nurmeksesta ja uusimman kylätutkimuskirjan.

Tuvassa oli lämmin, mukavaa, tekeillä oli myös hapaleivän aloitushapatus, jota sivusilmällä seurasin, huolellista työtä, lisää opiskelijoita tuli, kolinaa, kellarista hakivat ruokaa, en kehdannut kurkkia,vaikka olenkin utelias mitä lautaselle kertyi, varmaan tosi hyvää, pikkuhiljaa oli katse suunnattava kamarin puolelle.

Opisto sai kesällä lahjoituksena pianon ja opiskelijoiden joukossa oli myös soittajia, kuten aina on tylsää kun en muistanut kysyä kuvauslupaa, joten villasukista tunnistamme toisemme, minulla oli haalean siniset.

Meitä oli odotettu ja opistolaiset olivat hakeneet kirjastosta yhteislaulukirjoja, joista riitti uutta ja vanhaa, tottakai piti aloittaa Karjalaisten laululla jossa on sanoja joista en pidä, -köyhä ja kurja karjala, pöh, pötyä, tekstin on varmaan kirjoittanut joku länsi-suomalainen, alkuun äänen avausta ja jo hetken kuluttua ääni voimistui, lisää laulajia tuli mukaan ja me tuvan puolella läpytimme käsiä ahkerasti kannustaen.

Ilta läheni loppua osaltani, nyt kun on sähkönsäästötalkoot oli myös opiston Peltolan talon eteinen hämärä ja sieltä valikoin tarpeeksi suuret mustat kengät, sopi hyvin jalkaan, päästyäni kotiin soi lähes heti puhelin, Maria soitti, otitko Pekan kengät, en kai, pimeässä haparoin keittiöön ja taskulampulla tarkistin asian, kyllä, ihan vieraat, joskin tasokkaammat kuin omani, -niin kun Pekalle ei mahdu sinun kengät, hassunkurista, Marita kävi vaihtamassa kengät ja taas oli rauha kylässä ja mukava olo yhteisestä tapaamisesta, opiston kurssi loppuu lokakuun lopussa, osa opiskelijoista jää kylään ja kutsuin heidät kyläyhdistyksen vuosikokoukseen ja puurojuhlaa 6.11. 2022 klo 12.