Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2021.

TAPUTELTU ON

Kuva
" Taputeltu" on tämän vuoden tapahtumat ja vierailut, on aika kiittää kaikkia kyläläisiä ja monien vierailuista kyläämme  paratiisimaisten maisemiemme äärelle. ja kaikkia talkoolaisia, eritoten uudesta talkoomuodosta, yhteisestä Ortodoksisen seurakunnan, Valtimon Suojärvi seuran, ja kyläyhdistyksemme, kylän tsasounan ja Tulehmon alueiden raivaamisesta sekä Omavaraopiston opiskelijoiden mukanaolosta talkoissa. TÄÄ O SULLE! Mutta,  edessä on vielä yksi mukava juttu, on nimittäin vehnäpuuron ja rusinasopan päivä  14.11. 2021,  klo 12    seuraavana päivänä alkaa joulun valmistautumisen aika, siksi pidämme puurojuhlat aloitusjuhlana ja rauhoitamme loppuvuoden. Puuro tehdään Karilan maatilan kokonaisista vehnänjyvistä hauduttamalla monta tuntia ja Liisa tekee puuron keralle rusinasoppaa ja jos kahvinkeittäjä on paikalla voi olla pannukahvia ja jos joku leipoo, voi olla pullaakin. MUTTA, S amana päivänä ennen puuroa ja soppaa on vuosikokous jossa valitaan uudet henkilöt vaihtovuoros

ITSESTÄÄNSELVYYS

Kuva
 Tänään 11.10.2021, ajelin tuossa, sinne, tänne, tuli mieleen yksi juttu Nessebar nimisestä kylästä jossa nuori opas suoritti päättökoetta oppaan virkaan, seisoimme keskusaukiolla ja nuori opas oli kääntyneenä meihin päin opetetusti  ja kertoi kuinka hänen takanaan  on Aleksanteri Suuren suuremmoinen patsas ehkä 400- luvulta, kääntyessään hän huomasi ettei patsasta ollutkaan, rauhallisesti kertoi patsaan olevan varmaankin konservoitavana, hän läpäisi kokeen, vähän kyllä huvitti kun tiesin kun joku oli kertonut aiemmin  suuremmoisesta patsaasta joka kuitenkin oli tuhottu jo tuhat vuotta sitten. Eli, aina itsestäänselvyytenä pitämiämme asioita ei ehkä enää olekkaan kun olemme suhtautuneet niihin välinpitämättömästi on ne ovat muuten hävinneet ja kun huomaamme jonkun asian puuttuvan elämästämme voivottelemme ja kyynelehdimme runsaasti, kuten minä, itsesäälin kauneinta kukkaa on ylläpidetty. Nyt on kuitenkin ilon päivä, sillä tänään tsasounaan on palautettu sähköt, emme voi enää palata nii

MEHUA

Kuva
 MEHUA P:LE , hm, tais ollakin joku muu urheilutermi,tänään olin myymässä omenamehua valtimolla, apteeki nurkal, aamu oli kaunis, mutta kun tunnin oli ollut  ulkona, olikin syytä siirtyä sisätiloihin. Tarkkaillessa liikennettä ihmettelin, oli perjantai aamu klo 9, missä kaikki ovat, hiljaisuuden äänet, tuulessa kahisevien lehtien ääni, silloin tällöin ohi ajava auto tai autot, autoista huomaa olevansa kaukana maailman metropoleista joissa sädehtivät hypersähköttömät autot kulkevat äänettömästi kuin valtimon keskusta, en odottanut ryntäystä, mutta jotenkin odotin edes tuttujen tulevan säälistä ostamaan omenamehua. Mukana oli myös uusia kylätutkimuskirjoja, yritän myydä niitä aina kun liikun jossain. NYT SIIS MEHUA ON OSTETTAVISSA!  Autoni, on pihassani, sivuovi on auki, siellä on mehut ja rahalaatikko, tee vielä viimeinen rynnistys ja osta mehua monta kanisteria, kiitos.

TELAKALLA

Kuva
 Väinö Riikkilän  50- luvulla kirjoittamat Pertsa ja Kilu seikkailut merellisissä maisemissa jättivät Timoon muistijäljen vedestä, tuulesta ja veneistä. Silloin tällöin on meri, vesi ollut läsnä aikuisiällä, kuten kanootti melonnalla, välimeren ristilyllä ja monin muin tavoin,  Vuosia vieri sinne tänne, kunnes tulikin yhtäkkiä mahdollisuus alkaa kunnostamaan venettä, idea oli Timon pojan Jussin, ei mitään soutuvenettä vaan todella isoa moottorivenettä. Aikaa on kulunut ehkä pari vuotta, alimmaiset laudat on purettu ja Timon tekemän höyrystimen avulla 15 millin muotoon sahatut vanerit on pehmitettu ja muotoiltu, noin 5000 ruuvia on ruuvattu ja vielä puuttuu veden yläpuolinen laudoitus, laudat Timo on valinnut omasta metsästä, sahannut, kuivattanut ja höylännyt, vene on niinsanottu limilautavene,vielä noin pari vuotta menee ennenkuin vene on merikelpoinen. Kuvassa Timo seisoskelee rauhallisen näköisenä , kädet taskussa kuin ei mitään erikoista olisi menossa. Aiemmin veneellä ei ole ollut